Kävin tänään hakemassa Nikille apteekista Metacamia. Olin eilen soittanut el.lääk.asemalle ja kysynyt jos he voisivat kirjoittaa sitä ison pullon suoraan apteekkiin ja pari pulloa respetille ettei tarvitse liian usein soitella. Reseptissä oli vain yksi pullo. No, pääasia että edes se yksi. Se mikä hämmästytti oli sen hinta. 52,66 euroa + eläinlääkärin palkkio (mikä ok) 10 = 62,66 euroa. Markoissa se olisi 378,45 kun varmaan moni on eurosokeutunut. Aika järkyttävä hinta 100ml:n pullosta. Ei sillä ettenkö olisi sitä koirani vuoksi maksamaan, ei todellakaan. Mutta kun joskus kotona on opetattu sellaista asiaa kuin kohtuus. Pitänee etsiä/tutkia vaihtoehtoisia tapoja hankkia tuota, kuten tein oman ihovoiteeni kanssa.

Kerrotaan nyt sitten tähän samaan syssyyn miten ihovoiteen kanssa kävi:

Olin kerran ostanut yhtä tuotetta, joka oli hyvä. Hyvä tietenkin maksaa. Tässä tapauksessa liikaa. Olin tuon ensimmäisen kerran saanut todella edullisesti jostain kampanjasta kun tuotetta haluttiin tehdä tunnetummaksi. Sitten päätin googlettaa ja etsiä ko. tuotteen vaikuttavia aineita. Ne löytyivätkin yllättävän hyvin. Sitten lääkäri ystävättäreni luo pyytämään reseptiä. Ko. vaikuttavat aineet sekoitettuna apteekin perusvoiteeseen. Menin reseptin kanssa apteekkiin ja siellä sekoitettiin kaikki valmiiksi purkkiin. Hinta oli hieman yli kahdeksan (8) kertaa halvempi näin. Plussana vielä, että nyt niitä vaikuttavia aineita oli voiteessa enemmän kuin siinä “alkuperäisessä” haluamassani tuotteessa. Olin entistä tyytyväisempi. Myös lääkäri ystävättäreni teki samoin nähtyään miten se vaikutti ihooni. Hänkin on nyt erittäin tyytyväinen ihoonsa. Eli kyllä kannatti! Tästä lähtien haen vain reseptillä ihovoidetta.

Paljonkohan tuossa Metacamessakin on ns. turhaa hinnassa?

Hankin koirilleni ruuat kasvattaja-alennuksella (10 euroa alea per iso säkki). Saan myyvästä liikkeestä kanta-asiakas alennuksen 3.5% lisäksi. Sitten joka 11. säkki on ilmainen. Laskin että säästän n. hivenen alle 200 euroa. Eli kaikki tuo on ollut tuotteessa ilmaa (joku muu on maksanut täyden hinnan).

Tuskin Metacam hinnoittelullaan paljon tästä poikkeaa.

Tässä vielä loppuun mitä tuo itserakennettu ihovoide sisältäää:
Maitohappo (estää ihoa ikääntymästä), Salisyylihappo (näppylöihin), Lakritsiuute (rauhoittaa punaista ihoa). Tulevaisuudesssa voisi lisätä vielä: Alfa-lipoiinihappo (pienentää ihohuokosten kokoa), Phytosphingosiini (palauttaa ihon joustavuuden), Sinkki-PCA (parantaa stressin merkkejä ihossa). Näitä ei pidä sekoittaa emulsiopohjaiseen voiteeseen vaan johonkin paksumpaan. Lääkäri voi katsoa kirjasta (tai systeemistä) oikean sekoitussuhteen. Kesäversioon kannattanee lisätä sinkkioksidi, jota on mm. lasten aurinkosuojavoiteissa. Nuo aineet pitäisi olla sitten latinaksi reseptillä (oma resepti on nyt juuri hukassa, joten en voi siitä katsoa niitä).

Noutajat forumilla on mielenkiintoinen väittely flatin iästä. Keskustelupalstan tapaan aihe nostattaa tunteita.

Olen onnellisessa asemassa siinä, että ensimmäinen flattini Mira (kuvassa sivuvaunussa pyöräilyreissulla 2001) eli 14-vuotiaaksi. Niki on nyt 12½ vuotias viriili tyttö.

Miran vein piikille 9 päivää sen jälkeen kun siinä oli todettu keuhkosyöpä. Se oli yskinyt jonkin aikaa ja ajelin kun se oli niin iäkäskin, käydä ihan vain näyttämässä sitä lääkärille. Kaikki vaikutti tutkimuksissa olevan ok, mutta lääkäri halusi ottaa siitä vielä röntgenit varmuuden vuoksi. Siinä se sitten näkyi: keuhkosyöpä. Kesti vähän aikaa sulatella sitä. Mira tuli lenkille ihan normaaliin tapaan, mutta lääkitys (jonka piti helpottaa oloa) vaikuttikin päin vastoin. Kertaakaan en ole katunut sitä että vein sen piikille silloin kuin vein. Se ei ollut niin kauhea tapahtuma kuin olin aina pelännyt ja kuvitellut. Omallla tavallaan se oli kaunista. Mira vain nukkui pois rauhallisesti. Vaikka päätös on vaikeaa, niin se on hyvin rakastava ja hellä tapa koiralle lähteä.

Vanhoissa koirissa on omaa charmiansa. Tänäänkin Niki touhotti metsälenkillä ihan innoissaan ja kävi kahlaamassa kylmässä järvivedessäkin. Innostunut huohotus kruunasi hauskuuden.

Yhden kaverini piti pyytää el.lääkäriltä särkylääkettä reseptillä. Erinäisistä syistä johtuen hän ei päässytkään tutulle el.lääkärille, joten sai vain yhden reseptin. Tuttu olisi kirjoittanut lääkettä useammaksi hakukerraksi, mutta ei tämä. Olisin sitten tuolta kaveriltani ottanut yhden annossatsin, kuten olemme ennenkin tehneet.

Pitää sitten soittaa huomenna eläinlääkärille ja kysellä lisää särkylääkettä Nikille. Tässä huomaa sen pikku epäkohdan kun ei käytä yhdellä ja samalla eläinlääkärillä koiriansa (vaikka sama el.lääk.asema): tuttu joustaa paremmin. Eli olen koirieni kanssa mennyt aseman “kelle vaan ekalle vapaalle lääkärille” ja tässä on tulos. En nyt ihan viitsisi mennä Nikin kanssa eläinlääkäriin vaan sen takia kun se on vanha ja siitä johtuen tarvitsee särkylääkettä. Tuntuu vähän turhalle. Tuo edellinenkin purkki oli vähän taistelun takana. Olihan heillä tiedot Nikistä järjestelmässä, mutta kun se on käynyt niin monella eri lääkärillä ko. asemalla. Aikaisemmin kun ko. el.lääk.asema oli vielä niin pieni, että siellä oli vain kaksi lääkäriä, niin tämä sujui loistavasti. Sain puhelinsoitolla särkylääkettä edesmenneelle Miralleni, koska meidät molemmat tunnettiin hyvin ja tiedettiin että lääkettä annetaan vain tarpeeseen.

No, kai se on taas taisteltava. Mitä sitä ei koiransa eteen tekisi. Yritän saada Metacamia tai/ja Rimadyliä ihan vaan vanhenevan koiran kulumiin.

Töissä meni vähän pitempään kun yksi työkaveri on suorittanut life coach ohjelman (kts pdf) ja nyt coachaa meikäläistä. En sitten jaksanut enää autolla lähteä viemään koiria metsälenkille , joten tein vain peltolenkin kodin lähellä. Lenkki oli aika edesvastuuttoman lyhyt, pitänee petrata huomenna. Lunta pukkas.

Maanantaina tullessani kotiin, oli ratsastuskypärä “käsiteltynä” eteisen lattialla. Olin sen jättänyt keittiön pöydälle. Se oli sitten entinen kypärä.

Samoin kävi elokuussa hyville urheilulaseilleni (jossa 3 eri linssiä valon mukaan) ja pyöräilykypärälleni.

Koskakohan sitä muistaa, ettei mitään tärkeää voi jättää saataville. Muutoin “Ella the täysituho” vähän askartelee.

Aamulla huomasin, että Metacam oli loppunut. Niki on nyt saanut sitä n. kuukauden (23.9 alk).

Särkylääke ei ole oikeastaan muuttanut Nikiä mitenkään, mutta lenkillä se juoksee ihan eri tavalla. Spurttailee paljon enemmän ja muutoinkin on selvästi enemmän tohkeissaan.

Pitääkin hakea lisää lääkettä ihan vaan Nikin kunnon ylläpidonkin takia. Parempi, että juokseen lenkillä pirteänä (ja ilman kipua) kuin että vauhti on hitaampi, jotta ei olisi kipua. Kunto pysyy vauhdissa yllä paremmin kuin löntystelyssä ja onhan se sillekin niin paljon mukavampaa kun pääsee spurttailemaan kivuttomasti.

Kiva kun kävin sen lääkkeen viime kuussa hakemassa. Pikku pullo Metacamia maksoi reilut 30 euroa eläinlääkärillä (10 euroa tosin siitä oli jotain toimitusmaksua tai jotain vastaavaa).