Soitin juuri Marylle ja kyselin pennuista.

Pennut tulevat tiistaina kolme viikkoa, eli voisin 1.-3.6 käydä hakemassa omani. “Leave it to me” hän sanoi pennun valinnan suhteen ja hyvä näin. Hänellä on 50 vuoden kokemus flattien kasvattamisessa. Vielä en tiedä kumman värisen saan, kumpi vain on hyvä “kunhan se on terve” sanoo tuleva mamma
Mary oli juuri muutama päivä sitten käynyt katsomassa niitä ja on menossa uudelleen piakkoin.

Jotenkin tuntuu niin uskomattomalle, että kohta täällä tepastelee pieni koiran pentu.

Tästä ei varmaan pitäisi kirjoittaa. Menee viimeisetkin “maineen” rippeet.

No, kirjoitan kumminkin. Viikko meni tukkoisissa merkeissä: joko flussaa tai siitepölyallergiaa. Nenä oli ihan kipeä niistämisestä (iho rikkoutunut). Yritin rasvata, mutta rasva “poltti” iholla. Sitten keksin ratkaisun: kalanmaksaöljyä rikkoutuneelle iholle. Ja se toimi. Ei yhtään kirvellyt ja iho alkoi parantua. Itse asiassa aikoinaan kuulin tämän kikan heppatallilla: kun hevosta oli purtu ja turkki hävyksissä kohdasta, niin siihen hierottiin kalanmaksaöljyä.

Siirsin sitten tämän Nikiin. Sen turkki taas hilseili ja oli eloton. Hieroin vähän kalanmaksaöljyä käsiini ja silitin sen Nikin turkkiin. Sitten vielä harjasin Nikin. Tulos näytti hyvälle. Turkki alkoi taas kiillellä ja hilseilyäkään ei näkynyt. Kaikki vaikutti hyvälle.

Vietin monta tuntia pihatalkoissa ja tulin kotiin: Nikin turkki haisi vanhalle kalalle….

Paras varmaan ihan pii / piimaajauhetta käyttää. Se on toiminut ennenkin. Tosin tuloksia pitää hieman odotella, mutta eipä haise.

Yksi keskustelunaihe noutajaforumilla sai (taas) kommentoimaan.

Aihe oikeastaan käsittää besserwissereitä, mutta yksi kirjoittaja kertoo miten heitä välttää näin:

Useat äidit kyllä ovat ymmärtäneet, kun sanon ajoissa “se voi purra”. Eihän se nyt ihan paikkaansa pidä, mutta kun koira sählää innoissaan suu auki niin varmasti kolahtaa kulmuri vaavin otsaan ja sitten minulla on vihainen koira joka puree kaikkea mikä liikkuu.

Ihmettelen, mikä saa ihmisen sanomaan noin. Koiravihaajia kun on jo riittämiin muutenkin. Mainitsin helmikuussa 06 inhoittavan sivuston Koiranvihaajat. Kiihkeämielistä suhtautumista koiriin. Kuka tekisi samanlaisen sivuston auton aihettamista vammoista ihmisille tai pelkästään toisen ihmisen aiheuttamista vammoista? No, ehkä niitä löytyy. Pointti on, ettei kiinnosta. Elämässä sattuu välillä onnettomuuksia eikä niillä tarvitse enää mässäillä.

Jos haluaa koiransa kanssa pitää etäisyyttä, niin keinoja on muitakin kun epämiellyttävän agressiivisen koirakuvan lisääminen. Vaikka koiralla olisi taipumustakin ärhentelyyn. Niki ei aikaisemmin (ennen sterilointiaan) ollut kovinkaan innostunut lapsista. Tai se ei pitänyt niistä yhtään. Jotta pääsin välttämään perheitä, jotka halusivat Nikiin tutustua sanoin heille: “Tämä koira pelkää lapsia.” Jos se ihmetytti, niin kerroin vielä, ettei ole tottunut lapsiin. Tajusivat kyllä pitää etäisyyttä.

Jokaisen vanhemman pitäisi opettaa lapsilleen ettei vierasta koiraa kosketa. Ei ainakaan ilman sen koiran omistajan lupaa. Toisaalta tällaista tapahtuu harvoin: kyllä monet lapset on taidettu pelotella koirilla (paitsi koiraperheiden). Huom! monet, ei kaikki.

Mielestäni me koiraihmiset voisimme pitää enemmän yhtä sekä pitää huolta siitä, ettei koirien maine turhaan tahraannu.

Onko se nyt niin vaikeaa sanoa, että “en halua, että koiraani kosketaan/en halua, että tulet koirani lähelle” kuin saada negatiivinen mielikuva toiselle koirista sanomalla “tämä voi purra”?

Muuta aihetta:

Joost‘issa (internet tv) on koirankoulutus kanava! Sain ilmoituksen, että voin kutsua kolme Joostiin. Kiinnostuneita? Vielä en päässyt kutsumaan ilmoituksesta huolimatta, mutta sitten kun se toimii.

Tänään tuli tasan 5 kuukautta kun Ella nukkui pois. Yllä on kuva Ellasta kun se vielä voi hyvin.

Taloussanomat raportoi 21.4:

Saastunut lemmikinruoka on ollut peräisin Kiinasta, ja lähes tusina yhtiötä on ilmoittanut löytäneensä melamiinin saastuttamia aineksia vehnä- ja maissigluteiinin sekä riisiproteiinin joukosta. Kaikki saastunut ruoka oli peräsin Kiinasta. Melamiini on teollisuuskemikaali, jota käytetään muovien ja lannoitteiden valmistamiseen.

Melamiini Wikissä >>

Myös HS raportoi aiheesta.

Royal Canin’in suomalaisilta sivuilta löytyy aiheesta:

Eläinruokia vedetty pois markkinoilta USA:ssa, Kanadassa ja Etelä-Afrikassa

SUOMESSA MYYTÄVÄT ROYAL CANIN -RUOKAVALIOT TURVALLISIA LEMMIKEILLE

Kolme eläinruokaa valmistavaa yritystä on vetänyt tuotteitaan markkinoilta Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Etelä-Afrikassa. Syynä on raaka-aineena käytetty kiinalainen teollisuuskemikaalin (melamiini) myrkyttämä valkuaisaine. Yhdysvaltalaiset elintarvikeviranomaiset tutkivat mahdollisuutta, että melamiinia olisi lisätty raaka-aineisiin näennäisen valkuaisainepitoisuuden nostamiseksi.

Myös Royal Canin USA -yhtymä on varmuuden vuoksi vetänyt markkinoilta kahdeksan koiran- ja kissanruokaa, vaikka niiden ei ole todettu aiheuttaneen myrkytystapauksia.

Euroopassa valmistettaviin Royal Canin -ruokiin käytetään yksinomaan eurooppalaista alkuperää olevia valkuaisaineita. Suomessa myytävät Royal Canin -kuivaruuat valmistetaan Pohjois-Ranskassa ja eläinlääkäreiden kautta myytävät säilykeruuat Itävallassa. Kaikki Suomessa myytävät Royal Canin -ruokavaliot ovat turvallisia lemmikeille.

Niki syö RC:tä.

Niki vuonna 2000

Mitä tuossa puhuinkaa rauhallisesta ajasta ennen kuin pentu tulee? Ei kai olisi pitänyt….

Tänään Niki nimittäin herätti aamulla! Aluksi kuulin sen tepastelevan edes takas, mutta olin liian väsynyt tehdäkseni mitään ja jatkoin unia. Sitten Niki hypähti sähgylle etutassuilla (takatassut maassa) ja tunki kuononsa kasvojeni viereen. Herättävä se sitten oli ja annettava ruokaa. Kello oli 9 aamulla. Menin takaisin sänkyyn ja vajaan tunnin kuluttua sama juttu: etutassut sänkyyn ja lähituijotus.

Kävin isäni kanssa parissa puuliikkeessä kun teemme tuohon etupihalle aitaa, missä sitä ei vielä ole. Olen saanut siihen jo luvankin. Tähän saakka pitänyt jatkaa alkuperäistä puuaitaa kompostiaidalla kun mitään kiinteää ei saisi pystyttää. Nyt sitten on taloyhtiöltä lupa (hyvä kuulua hallitukseen). Sinänsä hassua, että osa etupihasta on aidattu alkujaankin, mutta ei kokonaan.

Iltapäivällä Niki vaati leikkimistä, joten heittelin sille sisällä noudettavia esineitä ja seniorita oli tohkeissaan.

Nyt se sitten malttaa taas nukkua Hienoa kun seniori on jaksanut touhuta.

Eilen annoin Nikille matolääkityksen. Olisin tietty voinut antaa jo viikko sitten samalla kun annoin Veerallekin (kissa). Ajattelin vain varmuuden vuoksi antaa kun Niki on syönyt mielestäni ihan normaalisti ja pysynyt hoikassa kunnossa. Saattaa tietty olla, että herkut ovat vähentyneet huomaamatta kun vanhan koiran massun kanssa kannattaa olla tarkempi. Menee herkemmin sekaisin ylimääräisestä.

Olemme Nikin kanssa viettäneet ihan leppoisaa viikkoa. Tiistaina Niki jo syö normaalisti aamiaisen eikä ollut siihen liian väsynyt (toisin kuin day after synttärit).

Voisin jossain vaiheessa taas soitella Marylle ja kysellä pentueesta. Viime lauantaina tosiaan soittelin ja kuulin, että 13 pentua oli syntynyt ja 11 jäänyt henkiin. Varmistin Marylle, että olen nyt ottamassa urosta ja värillä ei ole väliä. Pentueen emä on maksanruskea ja isä musta, pentuja on molempia. Mary ei vielä osannut sanoa kumpia tuli ja millä värillä, mutta lupasi ottaa selvää. Hän oli ollut kasvattajaan pikaisesti yhteydessä pentueen syntymän jälkeen.Eli nyt pentue on reilun viikon ikäinen.

Kesäkuussa olisi tulossa taas vipinää kotiin. Siihen saakka voi ottaa rennosti ja vaikka tutustua nettitv:n antiin. Olen jonottanut Joostia jonkin aikaa ja nyt sieltä tuli kutsu. Samoin sain tietää NoGood tv:stä (www.ngtv.com).

Hyvänä uutisena myös että Heathrow’n kentälle on tullut/tulossa hotelli. Jos vaikka pennun hakumatkalla tarvitsee yöpyä kentällä. Lento on kuitenkin ko. kentältä, koska Finnairilla saa ottaa pennun matkustamoon. Muilla pentu joutuu ruumaan.

Nikin 14-vuotisjuhlat on juhlittu ja edessä on paluu “arkeen”.

Yllä kuvia Nikin synttäreiltä. Pieni kultsu on jo party animal 7 viikkoisena.

Tänään Niki oli niin väsynyt, ettei aamulla jaksanut edes syödä. Ajattelin, että se olisi syönyt päivän aikana, mutta kun tulin töistä kotiin, niin ruoka oli vielä syömättä. Olihan synttäreiden ja “pool partyn” emännöinti haaste ikä-Ladylle.

Otimme pienet kauneusunet Nikin kanssa ja sitten jo ruoka maistuikin.

Nyt iltalenkillä Niki hurmasi kaksi nuorta (molemmat 1 v) uroskoiraa. Eipä tunne koirat mitään ikärasismia vaikka kyseessä olikin hieman varttuneempi lady.