Ladies & Gentlemen: saanko esitellä, soman Lotta kissan.

Nimi oli jo valmiina ennen kuin kissa tuli taloon.

Pojat ovat jo nuolleet Lotan ihan litimäräksi ja Alfie käy yläkerrassa sitä vähän väliä katsomassa. On se niin ihmeellinen. Pojat, jotka eivät vielä koskaan ole käyneet yläkerrassa, menevät sinne nyt ihan sujuvasti. Eddie tosin antaa kisun olla melko rauhassa. Alfie taas on ihan tohkeissaan.

Tiistai aamullalla lähdin Andoverista taas Heidin luokse. Kävimme sisustuskaupoissa, mutta en löytänyt mitään kummempaa. Illalla lenkitimme Hurlin pellolla sekä menimme pubiin. Hurli sai oman vesikupin sekä koirankeksejä.

Keskiviikko aamuna Heidi heitti minut kentälle ja saavuin Suomeen joskus ennen 18. Menin hakemaan koirat hoidosta ja Eddie oli haljeta riemusta. Alfiekin innostui mutta lämpeni hitaammin.

Matkalla piipahdin kahvilla Sarin (Omskakas) luona poikien kanssa.

Sitten kotiin, jossa maalaushommat odottavat (ihan vain sisustuksellisista syistä).

Aamulla suuntasin Andoveriin Anthonyn (Maryn poika) luo.

Anthonylla on nyt 5 flattia: Maryn Guiness, Molly ja Bonny. Omia ovat Bailey sekä sen äiti. Baileyn isä oli jouduttu lopettamaan jokunen viikko sitten.  Bonny on ainut musta joukossa.

Kävimme pari kertaa päivän aikana lenkillä. Anthony näytti Belsud kuvia vuosien takaa ja  kertoi historiaa.

Illalla Eddien veli Baxter tuli kylään omistansa Michelle kanssa Antonyn luo.

Baxter on muutaman kilon isompi kuin Eddie. Onneksi kuitenkin vielä on kasvuaikaa jäljellä.

Parin tunnin visiitin jälkeen Michelle & Baxter suuntasivat taas kohti kotia. Baxter oli saanut siankorvan matkaevääksi.

Porukka oli ihan eri kuin lauantaina. Nyt vuorossa oli working test.

Katselin aluksi noviisiluokkaa. Neljä koiraa rivissä, laukaus, damin heitto ja nouto. Sen jälkeen viistosti vieressä kaksi koiraa, joista toinen lähetettiin markkeeraukseen kun noviisi oli palauttanut damin. Sitten taas noviisi nousi kun avoimen luokan koira oli noutanut.

Sitten menin katsomaan osuutta, jossa piti noutaa kaksi damia. Tuomari haki koiran & ohjaajan ja he suuntasivat aloituksen osoittavalle merkille. Sitten ohjaaja lähetti koiran sokkona noutamaan damia. Sama toisen kerran ja sitten koira vaihtui.

Törmäsin Johnsoneihinkin koetta katsomassa ja juttelimme Nikistä. Shirley oli reilut 15 vuotta sitten auttanut koiranhankinnassa. Beggy taasen oli aikoinaan ollut Nikin kasvattajaan yhteydessä (kokeissa), mutta ei hänkään ollut kuullut Fernistä vuosiin.

Ilma oli kuuma ja aurinkoinen, joten en jaksanut kovin kauan katsella working testeja. Tosin tuossakin ajassa ehdin käsivarret käräyttää.

Derek tarjosi oluset ja lähdimme yhteen jokipubiin. Derekin koira Woody tietty tuli mukaan. UK:ssa pubeihin saa viedä myös koiria. Saisipa Suomessakin.

Lähdimme Heidin kanssa “aamusta” ajamaan kohti Birminghamia Hurli-kultsu mukana. (Hurli lausutaan Hööli).

Ehdimme hyvin perille näyttelyitä katsomaan (uros- ja narttukehät pidetiin samaan aikaan). Tosin paikalla oli niin paljon mielenkiintoista katseltavaa, että se näyttely taisi jäädä suurimmaksi osaksi katsomatta.

Urosten tulokset >> (pdf)
Narttujen tulokset >> (pdf)

Pat bongasi minut aika nopeasti joukosta ja kertoi missä Anthonyt ja Guiness ovat. Menimme sitten sinne katsomaan poikien ja Ellan isoisää.

Kävin myös ostamassa flattien vuosikirjat ja Nancy Laughtonin kirjat (molempia oli “tilattu” myös toimituksena Suomeen).

Netti saatiin juuri muutama minuutti sitten toimimaan! Jippiiiiiiii!

Melkein 2 viikkoa ehdin reissun jälkeen olla uudessa kodissa ilman toimivaa yhteyttä, mutta nyt pelittää. Kerron lisää reissusta ja laitan kuvia kohta.

Back to the Internet finally! It took a long time to get the DSL to work but it was fixed couple of minutes ago. New photos coming soon (this is to specially written to Michelle).

Vielä muutama kuva lisää.

 Tässä kuvassa on Ellan ukki, GB CH Belsud Brown Guiness:

 terveisin sijaisbloggaaja Anna