Olen aikaisemminkin kirjoittanut aiheesta ja se on jälleen ajankohtainen. Uudelta olkkarin matolta nimittäin leijuu tuoksuja ja löysin sohvan alta pissityn lehden (miau).
Pesin maton etikalla & Mc Steamyllä, mutta haju jäi. Sitten hankasin sitä etikalla & rätillä, mutta haju jäi. Ostin M&M kaupasta “Simple Solution: Extreme Stain + Odor Remover” ruiskepullon. Se peitti hajun hetkeksi, mutta kun sen tuoksu haihtui, tuli pissinhaju takaisin. Kyseessä on siis vähän vahempi “tuoksu” eli kissan. Ja enemmänkin tuntui että tuo tuote vain peittää hajua kuin poistaa.
Tony toi aikoinaan tänne pari pullollista hajunpoistotuotetta. Sillä asunto tuoksui kevyesti banaanille ja paha haju hävisi. Ko. tuotetta vain ei saa Suomesta ja jos sitä UK:sta tilaisi, niin toimitusmaksu on melkoinen. Periaatteessa jos etikalla haju ei lähde, niin tiukassa on. Ja tuota Tonyn tuomaa tuotetta on myös Mary käyttänyt aikoinaan, joten miksi keksiä mopoa uudelleen: tuote selvästikkin toimii, sen verran tarkka daami hän oli. Muut tuotteet ilmeisesti toimii huonommin ja oma kokemukseni myös on tämänsuuntainen. Yhdessä engl.kielisessä ohjeessa tosin törmäsin entsyymituotteeseen, jonka sanottiin kissoilla toimivan? Samoin sitruuna (pitäisikän kontata sitruuna kädessä matolla?)
Kyselin tuotteen hintaa Suomeen toimitettuna ja toimitus maksaisi enemmän kuin itse tuote.
44162 5litre De-Odour £29.90
Carriage £38.00
Total £67.90
Olin töissä näyttelyssä sunnuntaina ja ostin siellä koirille lisää heijastinliivejä. Pojathan saivat sellaiset Liperin pukilta muutama vuosi sitten ja nyt ostin Minnielle omansa + varaliivin. Maanantaina illalla lähdin sitten “autolenkille” ja liivit pääsivät testaukseen Minniellä & Eddiellä. Alfiella oli “Liperin liivi“. Liivien lisänä oli Lidlistä ostetut vilkkuvat heijastimet (patterikäyttöiset).
Reilun kilometrin jälkeen pysähdyin kiinnittämään Eddien liiviä paremmin. Sitten paluumatkalla liivi olikin hävinnyt sen päältä. Käänsin auton jopa ympäri ja yritin katsella josko valoilla saisin heijastettua liiviä metsässä. Myös otsalampun avulla yritin kävellen etsiä hetken mutten löytänyt. Sitten jatkettiin matkaa ja Eddie juoksi vai kaulaheijastimella.
Kun otin koirat takaisin autokyytiin ennen asvalttitietä, niin huomasin, että Eddien liivistä oli kaulaosuus mukana. Eli liivistä muu osa oli jäänyt metsään eikä koko liiviä.
Tiistaina kävin sitten valoisaan aikaa lenkillä ja löysin liivin suht helposti kun olin huomannut liivit päällä /liivit pois paikan.
Kun kilometrin kohdalla olin liiviä Eddielle uudelleen kiristänyt, niin mietin siihen neppareita. Nyt on todellakin pakko laittaa niihin liiveihin jotkut kunnon viritykset kun eivät ole ihan kestävimmästä päästä. Liperin liivit taasen ovat kestäneet hyvin (talvinen kuva toimivista liiveistä).
Meikäläisellä ei lapsia ole, mutta tunnistan erään tapani tästä lauseesta:
Kun vanhemmilla on ollut itsellään kotona ankara kuri, he haluavat antaa omalle lapselleen vapautta. Tästä on olemassa suomalaista tutkimustietoa. Vanhemmat haluavat vain hyvää, ja heistä on sietämättömän tuntuista tuottaa lapselle pettymys.
Tuosta sitten vaan muuttaa sanan lapsi koiraksi.
Lapsuudessa kotona oli todella ankara kuri. En nyt mene siihen tarkemmin, mutta joskus olen miettinyt sitä miksi olen ns. nössö mitä koirien kuriin tulee. En puutu niiden vilkkauteen juurikaan. Lähinnä koska omaan vilkkauteeni puututtiin niin kovalla kädellä lapsena. Tämä on asia, jonka olen jo jonkin aikaa tiedostanut. En vain oikein ole saanut motivoitua itseäni muuttamaan asiaa. Flasbackit ovat olleet liian voimakkaita kun olen yrittänyt.
Tähän on toivottavasti tulossa muutos. Nyt on sellaiset merkit ilmassa, että elämääni on tulossa isoja muutoksia, mutta mitkään pysyvät muutokset eivät tapahdu hetkessä. Katsotaan sitten vuoden kuluttua tilannetta uudelleen.
Tuossa mennä viikolla kekkasin, että koirathan voi täällä erämaassa lenkittää pimeälläkin tosi näppärästi. Tällaiset nopeat oivallukset, jotka syntyvät vain reilun 3 vuoden asumisen jälkeen, ovat mainioita.
Menee autolla tuohon lähimetsään ja ajaa hiekkateitä kun koirat juoksevat edellä.
Esim. tämmöinen synkkä ja sateinen päivä, jolloin ei ehdi lenkittää koiria ennen pimeää, on hyvä autolenkitykselle.
Lähimetsä on vielä siitä niin mainio ettei siellä asu ketään, eikä ole pelkoa että tulisi autoa vastaan.
Tänään poppoo juoksi 5km ja ilmeistä näki, että hauskaa oli.
Flatit myös lähettävät Liperiin lämpimät kiitokset heijastiliiveistä. Minnille nyt sitten samanlaista etsimään.
Viikko alkaa ja samoin tuli taas sade. Yöllä heräsin 4 aikoihin sateeseen ja kävin pihalla katsomassa, että heinäpaali on suojuksen alla. Ei ollut joten siinä sitä sitten säätelin yöllä parempaan paikkaan. Se on sellainen vajaan 100kg painoinen säilöheinäpaali, joka on vuohiaitauksessa.
Vuohilla on nyt taas “uudet tilat”. Elikkä vuohitalo, jossa alunperin olivat on taas niiden käytössä. Siinä on nyt 180cm korkea rauta-aita ympärillä (60 metriä aitaa). Ihan kivankokoinen aitaus ja on kiviäkin, jossa kiipeillä. Farmariaita ei montaa kuukautta kestänyt kun sen reilu 2v sitten ostin. Sitten vuosi sitten ostin sähköpaimenen & nauhat ja vuohet ottivat yhdet säkärit ja juoksivat aidan läpi.
Koirien rauta-aita niitä on ainoastaan pitänyt ja nyt sitten hankin sitä lisää.
Itse asutus on nyt “kaksikerroksinen” eli Lumikki mahtuu hyvin seisomaan alakerrassa ja Hilla & Nuppu pääsevät olkipaalien avulla hypäämään yläkertaan. Jos siis Lumikille sopii. Se oli tuossa yhtenä toisena sateisena päivänä ovensuulla estäen muiden sisääntuloa ja sai sen jälkeen viettää pari yötä koira-aitauksessa leikkimökissä. Se vähän lepytti äksyä naista. Viime yönä nimittäin kaikki kolme “mahtuivat” samaan sisätilaan. Muutos tuohon vuohitilaan on myös se, että nyt se on eristety. Eristykseen on käytetty olkea, joten halvaksi tuli. Esim. koirien leikkimökki on eristetty finformilla ja vaikka tila on pieni, niin tuli kalliiksi. Ehdotuksen teki Eddien veljen omista Englannista ja laittoi linkkejä olkieristykseen. Myöhemmin selvisi, että sitä käytetään myös Suomessa. Vuohitalon eristys maksoi vajaan 5 euroa.
Lisäksi maalasin vuohitalon sisätilat sinisellä kun se kuulemma hillitsee lentävää kalustoa kuten kärpäsiä.
Eilen sunnuntaina oli vielä hieno ilma lenkkeillä ja mukana oli merkintänauhaa, että vähän saa uutta polkua alkaa tallaamaan.
Minnie sai H(yvän) ja tuomarilta suulliset kommentit ettei siitä koskaan tule hyvää. Jos tuomari ei Minnien kauneutta näe, niin omapahan on menetyksensä. Suorastaan käveli onnensa ohi ;) Mutta aikamoinen yleistys tuomarilta. Jos hän ei pitänyt Minniestä, niin ei se tarkoita etteikö joku muu pitäisi. Tuollainen kommentti aloittelevalle harrastajalle voi olla jopa liikaa (en tässä puhu itsestäni). Toki voi sanoa, ettei hänen arvostelemanaan koira tule menestymään.
Minnie on aikaisemmin pärjännyt todella hyvin, mutta kyseessä ovat olleet englantilaiset tuomarit. Taidan jatkossa käyttää sellaisilla tuomareilla, joilla ei ole ruotsahtavaa sukunimiä. Minnie ei ole skandinaaviseen makuun. Ei taida olla Eddiekään, mutta Alfie voisi olla.
Koska arvostelu on ruotsiksi, niin en sitä yritäkään tänne laittaa. Nykyisellä ruotsinkielen taidolla ei taitaisi käsialan kanssa ihan mennä putkeen. Pikanpäällä kaveri sitä käänsi minulle ja kirjallinen arvostelu oli ihan ok toisin kuin suullinen.
Ei ollut kameraa mukana, eikä näyttelyhäkkiäkään. Hyvä kun oli pyörähdys, niin päästiin nauttimaan kauniista syys-säätä lenkkipolulle
