Eilen käytiin treenaamassa. Kun ratsastus siirtyi normikeskiviikon sijaan lauantaille, niin otin toisenkin koiran mukaan (mikä ei sitten ollutkaan järkevä päätös).

Tarkoitus siis oli treenata Minnietä, mutta kun Alfiekin tarvitsee treeniä, niin otin sen mukaan. Itse asiassa Alfie tarvisisi huomattavasti enemmän kuin Minnie.

Tiinan ensimmäisestä pentueesta tuli 2 urosta myös treeneihin. Toisella niistä meni niin hyvin, että ei kun taippareihin vaan.

Aloitimme vesimarkkeerauksella (Mikko heitti damin kerrallaan kumiveneestä). Teimme kaksi per koira ja sitten sen jälkeen vielä jos erikseen halusi. Minniellä meni nappiin; reipas veteenmeno ja nouto + palautus. Alfie lähti ensimmäisellä kerralla mutta puolivälissä kääntyikin takaisin. Hyvä kun olin riemultani vielä toipunut, että se ylipäätään lähti. Minnie sitten haki “ohjaksella” Alfien jättämän damin.

Vielä viimeiseksi Alfielle heitettiin “tyttömäisen lyhyt” ja sen se haki.

Sitten oli hakuruutu. Mikko sai filmata (taas) hakua, jotta voin siitä katsella kotona mitä kehitettävää olisi. Alfiellakin on kesäkuulta samanlainen elokuva. Nämä siis omaan käyttööni eikä yleiseen jakeluun.

Minnielle tehtiin motivoitu hakuruutu koska tämä itse asiassa oli sen ensimmäinen kerta treenata yleisön ja kahden ruudussa olevan henkilön (Tiina & Mikko) länsäollessa. Tosi hyvä!

Ensimmäinen dami tuli hienosti. Sitten tuli vähän epävarmuutta että mitäs nyt. Annettiin sen hetken miettiä ja nuuskia (lähialueella) ja sitten Tiina lähti kävelemään hakuruutuun. Sitten alkoi dameja tulla! Kerta toisensa jälkeen vain parani. Minnien saalis oli kaikkiaan 6 damia.

Viimeisenä oli jälki. Minnie oli viimeisenä ja hänelle tehtiin lyhyin jälki koska sitä en ole hänelle vielä kertaakaan tehnyt.

Minnie lähti hyvin jäljelle nokka maata kohti, mutta kun jälki lähti pientä mäkeä alas ja näköetäisuus minuun meni, niin se tuli takaisin. Avusteisesti & kannustusten kera se sitten seurasi jäljen ja sai kuivakanin suuhun. Jälki tehtiin Donnan viime marraskuussa löytämällä kanilla (olleessaan täällä hoidossa, löysi Donna lenkillä kanin).

Minnielle lisää treeniä yleisön länsäollessa sekä itseluottamusta jälkeen. Alfie sai tänään tehdä vain vesimarkkeerauksia. Torstaina on Eddien vuoro treenata.

Rannassa

Wilma järjesti juhannusyllätyksen: poikakilin.

Laskettu aika olisi ollut viikon kuluttua viikonloppuna. Odottelin synnytystä ensi viikolla, joten vielä olin “turvallisin” mielin. Sitten kuului ovelta koputus ja naapurista tyttö tuli kertomaan, että Wilma on saanut jo kilin kun sellainen on tarhassa.

Ei muuta kuin kiireen vilkaan katsomaan ja siellähän jo kili huojui ja vaappui jaloillaan. Odottelin josko vielä olisi lisää tullut mutta tuohon yhteen se jäi.

Eka kuva kilistä

Tutkin pikaisesti vehkeitä ja pojalle näytti. Kun tilanne oli vähän rauhoittunut tutkin vielä uudelleen en edelleen olin pojan kannalla. Vähän huonosti tullut tutkailtua vuohien vehkeitä.

No, tänään näin kun kili pissi ja kyllä se ns. vatsan alta tuli, että ei ihan pieleen arvaus mennyt

Äiti ja poika voivat hyvin. Lumikki tuojotti kiliä silmät suurina kun sen hyvän matkan päästä näki.

Alfie on ollut vähän liiankin innokas tulokkaasta: se vain vinkuu ja haukkuu ulos aitaukseen. Melkein on meinannut hermo mennä kunnes keksin, että pitäisköhän äijä viedä verijäljelle kun nuo tuoksut noin kiinnostaa. Mikään nome-koira siitä tuskin tulee; sen verran on varovaista sen noutaminen.

Saivat kaikki koirat eilen ternimaitoa: piti tietty tutkia että Wilman maidontuotanto on kunnossa. Suurin osa tosin taisi mennä sille itselleen. Toisesta nisästä tuli ruskeaa maitoa ja isommasta sitten puhtaanvalkoista. Lypsin ohjeiden mukaan ruskean nisän tyhjäksi. Kili on siitä tänään juonut kun ilmeisesti on sopivasti ylempänä eikä tarvi kyyristyä maitobaarille. Tänään siitä tuli valkoista, mutta ihan todella vähän. Pitää varmaan alkaa lypsää sitä ettei surkastu lopullisesti.

Naapuri soitteli ja kertoi että keskiviikkona Wilma & Wilho olivat käyneet tuhoamassa kukkapenkit ja tänään sitten korjailin aitaa. Laitoin äidin ja lapsen siihen tarhaan, jonka vuohet olivat talvella rikkoneet. Sain puutavaralla korjattua ne kohdat, mistä piti farmariaita leikata pois. Kili tuskin karkailee vähään aikaa ja pitää äidinkin tarhassa. Wilho & Lumikki saavat olla koiratarhassa. Tosin säätöjenkin jälkeen Wilho karkaili 180cm korkeasta aidasta huolimatta, mutta jokaisen ylityskerran jälkeen tein lisäsäätöjä ja nyt toistaiseksi äijä pysyy sisällä. Ensi viikolla voisi sitten sitä sähköaitaa hakea. On pitänyt jo jonkin aikaa, mutta kun ei meinaa ymmärtää miten sen saa toimimaan….

Lauantaina, ikää 1vrk

Jonkun aikaa sitten Labradorikerholla oli Vihtijärvellä MEJÄ koe. Kokeen jälkeisinä parina päivänä keräsin melkoisen pinon paparirättejä talteen. Omilla koirilla kun on paha tapa pistellä joitain niistä poskeensa….

Tänään lenkillä taas sama juttu. Paperirättiä aivan törkeästi ympäri metsää. Eli taas ilmeisesti on pukannut alueella koetta.

Kokeet perustuvat vapaaehtoiseen työhön ja arvostan sitä. Vahinkoja sattuu. Mutta näiden kahden kohdalla kyse ei ole vahingosta vaan silkasta välinpitämättömyydestä! Noin törkeä määrä rättiä ympäri metsään ei enää ole vahinko.

Metsässä on useampaan otteeseen ollut armeija melkein viikon. Tämän jälkeen metsä on ollut putipuhdas. Ei turhaa roskaa ympäriinsä. Eli se onnistuu.

Kerään nyt vielä nuo paperit pois seuraavalla lenkillä. Pitää ottaa pari kassia sitä varten. Seuraavasta typerästä välinpitämättömyydestä alkaen otan kuvadokumentaatiota roskista ja lähetän Hiiskulan Kartooon, maanomistajalle esittäen toivomuksen ettei kokeita alueella järjestettäisi. Koska näyttää olevan niin käsittämättömän vaikeaa olla roskaamatta ihan urakalla.

Koirakerhon koe vs. mahdollinen suolitukos koirallani => kumpi voittaa? Tarviiko vastata….

Minnie & yksi lukuista paperinjätöksistä suussaan

Ihanhan tässä on kuumimmat uutiset unohtunut kertoa: Hartsa (Härski) Hartikainen tuli n. 3 viikkoa sitten tänne hoitoon. Hartsa on vuoden ikäinen konsultoiva pukki (konsultoi, ei tee).

Hartsa tuli tänne vähän seuraa hakemaan kunnes kotiin tulee kaksi pikku kiliä. Maailma on niin pieni, että ko. kilit ovat samasta isästä, jolle Wilma on raskaana

Hartsa katolla

Edellisestä postauksesta on taas aikaa.

Minnie aloitti koirakoulun ja käy maanantaisin Omskakas Sarin pitämässä koulutuksessa Lohjalla. Olemme siellä nyt kaksi kertaa käyneet. Eddie on ollut mukana ja sen opittavana lähinnä on ollut kärsivällisyys. Saa katsella kun muut tekevät ja sen tarkoitus on olla hiljaa.

Viime viikolla keskiviikkona Minnie kävi myös heppatallilla tutustumassa. Sai paljon nameja, jotta muistaa tallin aina ihanana paikkana. Sitä ennen hän kävi koirakaupassa ostoksilla ja sitten sillä aikaa kun ratsastin, oli sillä “hoitaja” vielä vähän aikaa ennen kuin pääsi autoon lepäämään.

Eilen keskiviikkona oli taas Alfien vuoro käydä tallilla. Nyt se oli suht rauhallisesti. Vain kun kävin hakemassa hevosen tarhasta ja se jäi karsinaan odottamaan, tuli sille hätä = metelöi. Kaksi viikkoa aikaisemmin se oli saanut olla kentän keskellä ja ainakin kun laukkasin ympäri kentäää, piti Alfien vähän laulaa siinä samalla. Molemmat pojat ovat tosiaan usein käyneet tallilla, mutta nyt Alfie on saanut käydä yksin.

Barfista alla:

Jatka merkinnän lukemista »