Time flies.

Luku 3003 2002 eli 30.03.2002 on jäänyt mieleeni: silloin menetin ensimmäisen flattini Miran.

Siitä on nyt 9 vuotta.

Kylläpä aika rientää, mutta synttärit ja tämä päivä muistuu mieleen vuosi vuoden jälkeen.

Mietin jaksanko tästä kirjoittaa, mutta menköön

Keskiviikko iltana sitten lento Lontooseen. Kone oli etuajassa perillä, mutta M25 motari sitten joiltain osuuksilta kiinni ja matka Andoveriin kesti. Perillä sitten suunta heti pentulaatikolle.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

Torstaina pari flattikasvattajaa tuli aamulla Andoveriin ja lähdimme sitten täydellä autolla kohti Birminghamia. Taas sai tuutintäydeltä kuulla tunteikasta keskustelua takapenkiltä scandinaavisesta tavasta trimmata & esittää koiria. On niin setterimäistä että. Onhan tavassa Englannissa esittää koira (luonnollinen) eroa kotimaiseen, jossa koiran kaula nostetaan hihnalla ylös (ei-luonnollinen). Tämä saa vain jotkut  näkemään punaista.

Cruftsissa sitten vuoron perään katselin narttu- ja uroskehää minkä jutustelulta ehdin. Paikalle tuli mm. Eddien veljen omistaja, Minnien kasvattaja, Minnien isän omistaja, Alfien kasvattaja etc. Suomalaisillekin tuli hetki juteltua (terkkuja!). Ja shoppaillakin piti siinä välissä….

Pari taulua tuli ostettua.

.

.

.

.

.

.

.

Ja sitten vielä flattikyltti + labbiskyltti kaverille.

.

.

.

.

.

.

Perjantaina Heidi tuli pikavisiitille Malcomin & Hurli-kultsun kanssa. Saimme pikaisesti hänen kanssaan otettua pentueesta kuvia. Emme voineet kuvata pentuja pöydällä, joten rahi sai toimia ‘alustana’. Valitettavasti aika esti ottamasta parempia kuvia.

Heidin jälkeen käytiin kylässä Minnien kasvattajalla. Oli kiva nähdä miltä Minnien sisko näytti nyt reilun vuoden vanhana. Äippä tietty oli myös paikalla, mutta mummi oli lähtenyt sateenkaarisillalle lokakuussa.

.
.
.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

Ilta venähti pitkäksi ja viinipullo jos toinenkin kului jutustellessa.

Lauantaina sitten suunta oli taas koto-Suomi.

Viime viikolla poistui Suomen flattimaailmasta kaksi henkilöä, samana päivänä. Toisen heistä tunsin.

Ensimmäinen muisoni hänestä taitaa olla Mäntän kämpältä vuodelta 1989. Oli vuoroni treenata Miran kanssa ja treeni meni vähän ns luovasti. Siinä sitten alkoi jo vähän naurattamaaan enkä oikein keskittynyt enää koko harjotukseen. Merja tokaisi sivulta: “Keskity nyt siihen koiraan!”

Hauskin muistoni taitaa olla ajalta “Niki & Ella”. Kävimme usein Merjan kanssa lenkillä Nuuksiossa ja siinä sitten lenkin jälkeen jotain vielä juttelimme kun koirat hyppäsivät autoon. Tulin kotiin ja ihmettelin Ellan käytöstä. Se ei totellut nimeään ja lähti viipottamaan naapurustoon. Siellä se sitten paineli aikansa ennen kuin sain sen taas kotiin. Katselin sitä pitkään ja mietin että tuo ei kyllä ole Ella. Soitin Merjalle ja kysyin onko hän huomannut mitään outoa. Merja kysyi “Vaihtuiko koirat?” johon nauroin että taisi vaihtua. Hän oli juuri tullut kotiin eikä vielä ollut kovin paljoa ehtinyt kiinnittämään koiriin huomiota. Pyysin keittämään kahvit ja lähdin ajamaan Espoosta Vihtiin koiranvaihtoon.

Näin Merjan vielä muutama päivä ennen kuin “hän sai siivet”. Tarkoitus olisi ollut mennä vielä uudelleen, mutta en sitten enää ehtinytkään.

Merja oli aina todella ystävällinen ja mukava henkilö. Pidin hänen rempseästä huumoristaan. On todella surullista, että hänen aikana tuli jo nyt. Sanontakin menee että “hyvät viedään aikaisin”. Monet jäivät kaipaamaan häntä.

Viime viikonlopun reissusta löytyy muutama videoklipsi Ovi-palvelusta. Meikä juuri sai tänään tiedon, että olen voittanut Nokia E63 puhelimen Ovi kilpailussa

Skandi nappaimet eivat sitten toimi

Tulin perjantai-iltana Englantiin ja Heidi oli vastassa. Suuntasimme pubiin, missa Heidin mies oli toissa ja koira “security” hommissa….. No, oli pubissa, mutta nukkui tiskin vieressa.

Launtai aamuna lahdimme aikasin Tonyn luo Belsud kenneliin. Guiness on mielestani paremmassa kunnossa nyt kuin 1,5 vuotta sitten kun sen viimeksi nain. Se lahentelee nyt 15-vuotta.

Ace ei paassytkaan paikalle, mutta Glenys tuli 3 flattinsa kanssa. Kaksi niista on omia kasvatteja. Myos  Eddien veli Baxter tuli paikalle.

Iltapaivalla suuntasimme reilun tunnin matkan paahan katsomaan pentuja ja sitten takaisin Tony luo tulimme nyt illalla ja vasy alkaa jo painamaan.

Pentuja

Koko paiva ollut ohjelmaa taynna.

Tänään illalla on lähtö Englantiin (UK). Saavun perille 22 paikallista aikaa ja Heidi tulee vastaan ja menemme hänen luo esimmäiseksi yöksi.

Lauantai aamuna lähdemme ajamaan Tony luo Andoveriin. Siellä tietty tuttuja koiria: Belsud Brown Guiness ja Belsud Vintage Bourbon.  Ja Eddien veli Baxter tietty.
Myös Belsud Brown Acen pitäisi tulla kylään sinne. Yritän kirjoitella lisää tapaamistani englantilaista flateista paikan päältä.

Pojat menevät Donnalle vastavuoroisesti viikonlopuksi. Donna lähti eilen pois ja pojat olivat vähän väsyksissä kun piti tsempata melkein 3 viikkoa kauniin nuoren naisen lähettyvillä. Donna muuten ihan itsenäisesti löysi metsästä kynityn kanin (nahka ja pää tallella) pari päivää sitten ollessamme metsälenkillä (kts. video). Aika epeli!

Eddie rättiväsyneenä

Alkaakohan nämä viestit jo toistaa itseään kun aina vaan ollaan lauman kanssa metsässä?

Toisaalta Donnan “äiti ja isä” kyllä tykkää reissussa katsella miten Donnalla menee, joten tälläiset huippu jännät ja upeilla juonenkäänteillä olevat filmit jatkuvat vielä jonkin aikaa Ja sellainen juonenpaljastus vielä, että kohta on uudenlaisia uutisia. Eilen lähdin heti lenkin jälkeen tallille, jossa tuli hummailtua 2 tuntia putkeen (koirat olivat sen aikaa tarhassa) ja sen jälkeen oli niin väsy, että jäi bloggaus tekemättä. Eli keskiviikko näin jälkikäteen tässä.

Kuvakaappaus videosta: Donna ja Lumikki