Serkkuni, labbisimmeinen, suositteli jossain vaiheessa Relaxant‘ia kertoen, että se mm. vähentää lumen paakkuuntumista tassuihin. Niinhän siinä purkin kyljessä sitten luki ja ostinkin pikkupurkin (150 ml) tuotetta.
Laitoin ½-1h ennen lenkkiä tassuihin ja lähdimme lenkille. Alku vaikutti lupaavalta, mutta sitten alkoi tassujen lutkutus. Ehkä se sitä kuitenkin jonkin verran hillitsi, juuri tuon alkumatkan.
Tänään päätin kokeilla sinkkipastaa, jota olen alppireissuilleni ostanut. Reissuilta on jäljelläkin putkiloita. Töhnäsin Minnien & Eddien tassut sillä, Minnien huolellisemmin. Kun se siinä rentona selällään köllötti sohvallakin. Eddie oli tuolissa, joten ei ollut yhtä helppoa ja siinä vaiheessa alkoi Alfie jo “säestämään” rasvaamista. Laitoin sinkkipastaa myös varpaiden väliin.
Taas alku vaikutti todella lupaavalle, mutta sitten päädyin vähän extreme reitille. Joku metsäkone oli hakkuualueelle tehnyt pokua, mutta se ei sitten vienytkään yhden toisen reitin varrelle, vaan sinne piti sitten kahlata. Välillä sekä Minnie että Eddie olivat tassujen kimpussa. Alfiella on niin kiinteät tassut, että niihin harvemmin menee lunta jäätymään.
Sinkkipasta on myös ollut hyvää korvatulehduksissa.
Rapsakka keli oli lenkillä: -20C. Ja vaikka FaceBookissa koirille (muille kuin noutajille) on puettu söpöjä talvitakkeja, niin me lenkkeilemme luomusti. Vuohien ensimmäisen talven aikana jo selvittelin takin/loimen toimivuutta ja opin, että ko. härpäke vain painaa karvaa väärään asentoon ja altistaa herkimmin paleltumille kuin luomuna liikkuminen. Siispä vuoheni elelevät kesät-talvet pihatossa ilman loimia/takkeja ja kasvattavat tuuhean turkin suojakseen. Samaisesta syystä koirani eivät myöskään käytä takkeja ainoana poikkeuksena autossa odottelu, jolloin takki on hyvä. Katiskassa aiheesta on kirjoitettu kattavasti, joten sieltä voi aiheesta lukea lisää.
Kuten tuossa aikaisemmassa postauksessa vähän mainitsinkin, niin nyt on kolme (3) kongia tilattu.
Päädyin ostamaan ne eBay USA:sta. Edut: halvempi hinta & nopeampi toimitus.
Suomessa ilmoittivat toimittavan 4-5 päivän jälkeen kun USA:ssa tilauspäivänä. Sainkin pari tuntia tilauksen jälkeen kuittauksen, että tuotteet ovat lähteneet. Todellisuudessa tuskin eroa Suomesta toimitettuun, mutta mahdollisuushan aina on.
Kolme kongia on kokonaishinnaltaan (tuote + toimitus) sellainen että verotettava jää alle 10€, eli ei veloiteta.
Ihan kivoja aktivointileluja koirille: Minnielle toissaviikonloppuna pääsin kokeilemaan ja oli kiinnostava. Alfie kokeili seuraavana päivänä, mutta ei oikein syttynyt sille samalla lailla kun oli muutenkin levoton. Tai sitten ei yksinkertaisesti ymmärtänyt mitä sille olisi pitänyt tehdä (liian kiire).
Olin töissä näyttelyssä sunnuntaina ja ostin siellä koirille lisää heijastinliivejä. Pojathan saivat sellaiset Liperin pukilta muutama vuosi sitten ja nyt ostin Minnielle omansa + varaliivin. Maanantaina illalla lähdin sitten “autolenkille” ja liivit pääsivät testaukseen Minniellä & Eddiellä. Alfiella oli “Liperin liivi“. Liivien lisänä oli Lidlistä ostetut vilkkuvat heijastimet (patterikäyttöiset).
Reilun kilometrin jälkeen pysähdyin kiinnittämään Eddien liiviä paremmin. Sitten paluumatkalla liivi olikin hävinnyt sen päältä. Käänsin auton jopa ympäri ja yritin katsella josko valoilla saisin heijastettua liiviä metsässä. Myös otsalampun avulla yritin kävellen etsiä hetken mutten löytänyt. Sitten jatkettiin matkaa ja Eddie juoksi vai kaulaheijastimella.
Kun otin koirat takaisin autokyytiin ennen asvalttitietä, niin huomasin, että Eddien liivistä oli kaulaosuus mukana. Eli liivistä muu osa oli jäänyt metsään eikä koko liiviä.
Tiistaina kävin sitten valoisaan aikaa lenkillä ja löysin liivin suht helposti kun olin huomannut liivit päällä /liivit pois paikan.
Kun kilometrin kohdalla olin liiviä Eddielle uudelleen kiristänyt, niin mietin siihen neppareita. Nyt on todellakin pakko laittaa niihin liiveihin jotkut kunnon viritykset kun eivät ole ihan kestävimmästä päästä. Liperin liivit taasen ovat kestäneet hyvin (talvinen kuva toimivista liiveistä).
Tuossa mennä viikolla kekkasin, että koirathan voi täällä erämaassa lenkittää pimeälläkin tosi näppärästi. Tällaiset nopeat oivallukset, jotka syntyvät vain reilun 3 vuoden asumisen jälkeen, ovat mainioita.
Menee autolla tuohon lähimetsään ja ajaa hiekkateitä kun koirat juoksevat edellä.
Esim. tämmöinen synkkä ja sateinen päivä, jolloin ei ehdi lenkittää koiria ennen pimeää, on hyvä autolenkitykselle.
Lähimetsä on vielä siitä niin mainio ettei siellä asu ketään, eikä ole pelkoa että tulisi autoa vastaan.
Tänään poppoo juoksi 5km ja ilmeistä näki, että hauskaa oli.
Flatit myös lähettävät Liperiin lämpimät kiitokset heijastiliiveistä. Minnille nyt sitten samanlaista etsimään.
Sain vähän sellaisen käsityksen, että tiesivät milloin iskeä.
Tässä talossa taasen ei ole rutiineja, jotka toistuisivat. Rutiinin puute ehkä vain hidaste, mutta kun kolme (3) isoa mustaa koiraa nostaa metelin kun joku tulee pihalle, niin uskoisin sen estävät kutsumattomia vieraita.
Kaikki flatin tuntevathan tietävät, että flatti sisällä = pysy poissa. Vaarallista. Ja nyt siis ihan tosissan kirjoitan. Mulla ainakin on noiden koirien kanssa polvilumpiot kovilla. Tuossa ne yksi päivä ryntäilivät ettei polvi meinannut pysyä paikoillaan.
No, jos nyt sitten koirat eivät kutsumattomia vierailta pidättelisi, niin sitten on sitten on tuo “hymytyttö” Lumikki. Kaikki täällä ihan kutsuttuinakin tietävät mitä tarkoitan. Lumikki the vuohi on mitä parhain pihavahti. Se on antanut lähtöpassit monille. Jopa vuohellisetkin sitä pelkäävät.
Lumikki on vuohitytöksi todella iso ja luonteeltaan se on äksy. Aika herkästi antaa sarvista. Siitä siis “hymytyttö” titteli.
Tällä viikolla kauppareissulla ja ratsastuksen aina Lumikki oli pihalla vapaana vahtitehtävissä. Ja ilmeisesti myös jatkossa. Tulkoon pihalle ken uskaltaa. En suosittele. Ja kolme isoa mustaa koiraa vahtii sisätiloja.
Langatonta vartiointijärjestelmää myös muutenkin tehostettu:
Josko tässä vihdoin alkaisi toipua sen verran reissusta, että saisi tänne jotain kerrottua….?
Elikkä Kalajoen kautta Hailuotoon. Koirat olivat yli 4vrk autossa. Toki kävivät useita kertoja päivässä sekä lenkillä että vessassa. Virtaa se niihin kuitenkin latasi vähän liikaakin.
Eddie osallistui Hailuodossa ALO-luokkaan sunnuntaina (näyttely oli lauantaina). Kävin ennen starttia vapaalla ½h lenkillä, jotta pahimmat virrat lähtisivät ilman, että se kuitenkaan loppuisi kesken. Tai se siis oli tarkoitus. Toisin kävi. Virtaa oli kuin pienessä kylässä.
Aluksi oli ykkösmarkkeeraus maalla. Eddie veti ohi kuin ohjus ja teki takua kunnes löysi.
Kaksoinmarkkerauksessa veteen se oli jo ekasta paukusta lähdössä ja sitten kun molemmat linnut olivat keskellä “järveä” lähti Eddie etenemään, etenemään ja etenemään. Kunnes “järvi” loppui ja tuli kuiva maa. Siellä sitten alkoi tekemään hakua. Kun yritin kutsua sitä takaisin, niin ei se mitään kuunnellut. Meno päällä. Molemmat linnut tulivat kyllä takaisin, mutta ennen kuin toinen tuli, niin tuomari oli jo pyytänyt kytkemään koiran.
Koskaan ennen ei ole Eddie moiselle etäisyydelle treeneissä mennyt, saatikka että mitään olisin noin pitkälle laittanutkaan. Virtaa vain oli liikaa ja korvatulpat päässä. Kuulemma normaalia uroskoiralla vastaavassa tilantessa sanoi Tony.
Hailuoto on todella kaunis saari. Koirat pääsivät perjantaina baywatch juoksua harrastamaan rannalla.
.
Nyt ovat koirat jo rauhoittuneet. Kotiin sunnuntai-iltana tulessa oli kyllä aikamoinen riehu vielä päällä mistä en niitä voi mitenkään moittia. Maanantaina olivat sitten lenkillä melko rauhallisia, mutta tiistaina oli jo normaali viresytaso ihan pienehköllä yliaktiivisuudella. Tai sitten se vain tuntui siltä kun meikäläisellä on unihiekkaa ollut vielä silmissä.
Tänään päätin kokeilla sinkkipastaa, jota olen alppireissuilleni ostanut. Reissuilta on jäljelläkin putkiloita. Töhnäsin Minnien & Eddien tassut sillä, Minnien huolellisemmin. Kun se siinä rentona selällään köllötti sohvallakin. Eddie oli tuolissa, joten ei ollut yhtä helppoa ja siinä vaiheessa alkoi Alfie jo “säestämään” rasvaamista. Laitoin sinkkipastaa myös varpaiden väliin.
