Jonkun aikaa sitten Labradorikerholla oli Vihtijärvellä MEJÄ koe. Kokeen jälkeisinä parina päivänä keräsin melkoisen pinon paparirättejä talteen. Omilla koirilla kun on paha tapa pistellä joitain niistä poskeensa….
Tänään lenkillä taas sama juttu. Paperirättiä aivan törkeästi ympäri metsää. Eli taas ilmeisesti on pukannut alueella koetta.
Kokeet perustuvat vapaaehtoiseen työhön ja arvostan sitä. Vahinkoja sattuu. Mutta näiden kahden kohdalla kyse ei ole vahingosta vaan silkasta välinpitämättömyydestä! Noin törkeä määrä rättiä ympäri metsään ei enää ole vahinko.
Metsässä on useampaan otteeseen ollut armeija melkein viikon. Tämän jälkeen metsä on ollut putipuhdas. Ei turhaa roskaa ympäriinsä. Eli se onnistuu.
Kerään nyt vielä nuo paperit pois seuraavalla lenkillä. Pitää ottaa pari kassia sitä varten. Seuraavasta typerästä välinpitämättömyydestä alkaen otan kuvadokumentaatiota roskista ja lähetän Hiiskulan Kartooon, maanomistajalle esittäen toivomuksen ettei kokeita alueella järjestettäisi. Koska näyttää olevan niin käsittämättömän vaikeaa olla roskaamatta ihan urakalla.
Koirakerhon koe vs. mahdollinen suolitukos koirallani => kumpi voittaa? Tarviiko vastata….
Koko poppoo kävi maanantaina ottamassa rokotukset.
Minnie painoi 16kg, Eddie 34 ja Alfie 35.
Tiistaina löydettiin metsästä oikein mahtava rallirata. Siellä on vähän hakkuuhommia tehty ja jollain pienellä vehkeellä tehty siks’sakkia metsän. Siinähän me sitten menimme ja hauskaa oli. On se hienoa kun pelkkä kiemurtelu saa jo hyvälle tuulelle :) Täältä voi katsella karttaa reitistä ja lisää kuvia (kiemurtelu ylhäällä, näkymää voi suurentaa).
Pari tuntia lenkin jälkeen kuulin kuinka Alfie pissi yläkerrassa! Lorina vain kävi. Ei muuta kuin korjaamaan ja vähän googlettamaan kun tuo pissiminen on vähän viime aikoina lisääntynyt. Tuollaista ei aikaisemmin ole ollut. Löytyihän se syykin: juoksunarttu lähellä. Naapurissa tosiaan on juoksut menossa. Samalla googletuksella löysin neuvoa C-vitamiinin lisäämisestä ja tuli sitten annettua sitäkin pillerinä, ihan vain varmuuden vuoksi.
Myöhemmin illalla Alfie loukkasi tassunsa johonkin. Vielä aamullakin sitä hieman ontui, mutta on jo paljon parempi. Pitää katsoa pääseekö tänään sen kanssa lenkille vai pitääkö suosiolla välipäivän.
Kävimme Tiina & Donnan sekä Donnan siskon kanssa sunnuntaina treenaamassa. Vähän pöpelikössö tuli “suunnistettua” ennen kuin paikka löytyi. Poikien treenistä ei ole kuvia kun silloin pitää keskittyä siihen eikä kuvaamiseen.
Donna on saanut hyvää liikuntaa ja virikkeitä hoitoviikkonsa aikana.
Hän on tutustunut vuohiin ja kissoihin. Keskiviikkona pääsi mukaan tallille katsomaan hevosia. Kun laukkasimme ympäri kenttää (koko ryhmä), niin Donna oli kentänlaidalla katsomassa.
Perjantaina oli lihasten kasvatuspäivä = ei lenkkiä, eli lepo. Tosin koiriat olivat reilu 3 tuntia tarhassa, mutta eivät siellä taineet paljon liikkua.
Parina päivänä on tullut tutkittua uusia reittejäkin, kiitos SportsTrackerin, kun sillä voi myös suunnistaa esim. lähtöpisteeseen tai johonkin, missä kävellyt. Torstaina sain jopa merkittyä yhtä reittiä. Kävin ostamassa pari eriväristä sähköteippiä, jotta voin alkaa merkitsemään reittejä metsässä. Torstaina merkkasin hedelmäpussukalla reittiä. Tänään voisi vaikka yrittää mennä samaa reittiä uudelleen. Kyllä nousee meikäläiselläkin kunto kun menee puiden yli ja ali + epätasaista maastoa.
Pojilla on ajoittain sen verran virtaa, että heikkohermoisia hirvittäisi.
Päätin sitten kerralla pistää pojat järjestykseen.
Fillarilla reissuun ja pojat mukaan. Ei muuta kuin suht vauhdikasta menoa 7 km:n päässä olevalle järvelle ja sieltä takaisin. Järvellä saivat pojat vilvoitella.
Lopputulos: pojat katsoivat minua, että misäs seuraavaksi tehtäisiin….
