ja Eddiehän meni.

Ei ollut nähnyt kun jätin damin.  Lähetys vähän taiteilua, että pysyy tällä polvella “hangessa” pystyssä kun ei voi siinä kohdin tukeutua sauvakävely -sauvoihin.

Minniellä on kysymys.

Toissa viikon maanantaina alkoivat taas Sarin koulutukset Lohjalla syystauon jälkeen. Tämä kuu menee perusasioiden kertauksessa ja damit alkavat taas viuhumaan joulukuussa. Olemme pikkulasten ryhmässä Minnien kanssa kun sillä tuota virtaa riittää ja on hyviä harjoituksia rauhallisuuteen. “Vieraassa ympäristössä” vieraiden koirien kanssa on hyvä malttia harjoitella. Täältä voi lukea tarkemmin viime viikon koulutussessiosta.

Viime keskiviikkona Minnie yllätti aamulla alaluomellansa. Siinä oli pikku vekki / viilto.

Yritin muutamalle eläinlääkärille soitella, mutta suurimmaksi osaksi meni vain vastaajaan. Luottoeläinlääkärikin oli poissa ja viestissään kertoi mihin toiseen paikkaan voi olla yhteydessä.

Siinä soittojen välillä sitten kaverini soitteli ja ja oli sitä mieltä, ettei tikkaus onnistu kun se pitäisi parin tunnin sisällä tehdä. Suositteli vain putsaamaan silmää useita kertoja päivässä. Katselin, että yhden tikin voisi laittaa jos yhtään.

Päätin kokeilla ja seurata tilannetta. Sitä varten tietty piti ensimmäisenä päivänä ottaa useita kuvia, jotten vain muistini/kuvitteluni varassa mene. Kuvia lähetin eteenpäin parille kaverille ihan vain varmistaakseni etten kuvittele paranemista.

Torstaina luomi oli paljon parempi ja perjantaina se parani jo lisää. Viikonloppuna uskalsin jo jättää kuvaamatta ja maanantaina otin uudet kuvat. Hyvin tuo tosiaan näyttää paranevan. Onneksi ei ollut iso vekki, jotta parani itsestään.

Eli haavaa on ruiskutettu 3-4 kertaa päivässä keitetyllä vedellä (jäähtyneenä). Lisäksi kävin vihannestiskiltä hakemassa inkivääriä, jota olen sekoittanut ruokaan.

Jatka merkinnän lukemista »

Naapurissa kävi viikolla varkaita.

Sain vähän sellaisen käsityksen, että tiesivät milloin iskeä.

Tässä talossa taasen ei ole rutiineja, jotka toistuisivat. Rutiinin puute ehkä vain hidaste, mutta kun kolme (3) isoa mustaa koiraa nostaa metelin kun joku tulee pihalle, niin uskoisin sen estävät kutsumattomia vieraita.

Kaikki flatin tuntevathan tietävät, että flatti sisällä = pysy poissa. Vaarallista. Ja nyt siis ihan tosissan kirjoitan. Mulla ainakin on noiden koirien kanssa polvilumpiot kovilla. Tuossa ne yksi päivä ryntäilivät ettei polvi meinannut pysyä paikoillaan.

No, jos nyt sitten koirat eivät kutsumattomia vierailta pidättelisi, niin sitten on sitten on tuo “hymytyttö” Lumikki. Kaikki täällä ihan kutsuttuinakin tietävät mitä tarkoitan. Lumikki the vuohi on mitä parhain pihavahti. Se on antanut lähtöpassit monille. Jopa vuohellisetkin sitä pelkäävät.

Lumikki on vuohitytöksi todella iso ja luonteeltaan se on äksy. Aika herkästi antaa sarvista. Siitä siis “hymytyttö” titteli.

Tällä viikolla kauppareissulla ja ratsastuksen aina Lumikki oli pihalla vapaana vahtitehtävissä. Ja ilmeisesti myös jatkossa. Tulkoon pihalle ken uskaltaa. En suosittele. Ja kolme isoa mustaa koiraa vahtii sisätiloja.

Langatonta vartiointijärjestelmää myös muutenkin tehostettu:

Kävin tänään turisteeraamassa flattikerhon ALO- ja AVO-kokeessa.

Olin Nikin kanssa ALO-kokeissa joskus 1995-1997 välisenä aikana ja ne on siitä muuttuneet. Nikin jälkeen ei ole ollut tarvetta kokeista tietääkkään.  Taippareita on tässä viime vuodet tullut harrastettua ihan urakalla. Nyt sitten kävin katsomassa millaisia kokeet nykyään ovat ja kun näin lomakin on mennyt ihan kotona (tilushommia tehdessä), niin oli ihan kiva retki.

.

.

Illalla treenasin kaikkia kolmea. En voi vain kuin ihmetellä, mitä Alfielle on tapahtunut: senhän kanssa voisi vaikka lähteä taippareihin.  Jos jossain vaiheessa saan kuvattua (FlatCam’illa) treeniä, niin pääsee vertaamaan viime kesäisen vs tämän kesäisen treenin.  Oli aika epätoivoista vuosi sitten. Alfieta ei olisi homma voinut vähempää kinnoistaa. Nyt sitten kiinnostaa. Mitä on tapahtunut? Jätkä on tainut buutata päänsä ja jo alkoi riista kelpaamaan.

Kuukausi on vierähtänyt viime postauksesta.

Mitään erikoista ei ole tapahtunut.

Koirien kanssa lenkkeilyä ja törmättiin yhdellä lenkillä jopa supikoiraan  [video 1 & 2] ja kuva on vähän huonolaatuinen kun paremmassa kännyssä ei SportsTracker toimi ja oli sellanen vähän kuvausviallinen).

Maanantaisin on treenit, jotka ovat todella hyvät & hyödylliset. Päätin nyt käyttää siellä Eddietä kun Minnielle vähän liian vaativaa näin kesällä kun koulutus vain yhdellä ryhmällä.  Sitten kun on taas kaksi ryhmää, niin on vähän helpompaa Minniellekin. Hän nyt treenaa hakuruutua ja vähän pitemmälle erkanemista. Tänään tiistaina käyn hakemassa 5-6 kania ja teen sekä Minnielle että Eddille hakuruudun pelkästään pupuista. Lähinnä siksi, että molemmat tarvitsevat enemmän pupukokemusta. Linnut ovat enemmän tuttuja.

18-07-2011

11-07-2011

Maanantaina olimme taas Minnien kanssa koulutuksessa. Ei ihan putkeen mennyt…

Oli kunnon hössötys päivä ja meinasin jo luovuttaa kun hommasta ei tullut mitään: Minnie vain hyppi ja pomppi eikä keskittynyt mihinkään.

Sari sitä sitten vähän otti komentoon ja jatkoin siitä. Muut tekivät damiharjoituksia ja minä sillä aikaa sulkeisia Minnielle. Kyllähän se sitten alkoi rauhoittua ja sain yhden variksen sillä haetettua.

Tämä oli ehdottomasti Minnien hössöttämisen ennätys tuolla koulutuksessa. Tuli yksi jos toinenkin voimasana päästettyä eetteriin.

.

.

.

.

Elmo kissa on voimissaan
Se viettää suurimman osan ajastaan ulkona ja käy välillä syömässä sisällä. Terassillakin on sille nyt ruokaa ja aika usein se vetää päikkärit terassin tuolilla, syö ja sitten taas mennään. Hiekkalaatikko ei mitenkään likaannu, mutta koska turkki kiiltää, Elmo syö ja juo, niin eiköhän se ole kuntoutunut.

Kävin viemässä viime viikolla kunnan eläinlääkärille kakun ja kiitoskortin Elmon kuvalla. Todella pätevä ja upea eläinlääkäri! Ei voi muuta kuin kehua ja olla ikuisesti kiitollinen ensiluokkaisesta hoidosta Elmolle.